23.10.2012

kan du inte vara tyst nu?



Mitä ajattelin tänään

Osa yksi

Tänään on kylmä päivä, ja tuntuu siltä, että sellainen päivä ei edes kuulu syksyyn.  Voiko olla, että talvi on saapunut niin varhain ja äkkiä?  Mietin että sataisiko tänäänkin lunta jo toista kertaa?  Ehkä tällä kertaa tarttuisi maahan.  Kunpa jaksaisin yrittää opetella enemmän ruotsia.  Jaksaisinko lukea sanomalehden vai onko kaikki liian synkkää ollakseen totta?

Jospa istuisin nyt pöydän ääressä sanomalehden kera, olisi pieni ja hiljainen hetki.  Sellaisia hetkiä rakastetaan niin paljon, sellaiset pitäisi omaksua.  Tapahtuisikohan se hetki uudelleen?  Ei, miten olisi mahdollista?  Yksi hetki on ainutlaatuinen, ei ikinä samanlainen kuin seuraava hetki.  Jos kuitenkin tuo hetki tapahtuisi, se olisi ehkä kuppi teetä ja sitten leipää ja hilloa.  Pöydän ääressä olisi tuo ranskalainen hillo, jonka nimeä en vieläkään osaa ääntää.  Se on sellainen hillo, jonka nimi on kirjoitettu niin hienosti purkin päälle ja jonka kansi näyttää ruudulliselta kankaalta.  Ja hillo olisi viikunaa.

Osa kaksi

Kahvi kuulostaa hyvältä, ehkä lähdenkin kävelylle sen jälkeen jotta saisin kofeiinin pois ruumiista.  Ikään kuin olisin oma mummoni. Kun olin pieni, ihmiset sanoivat koko ajan, voi, näytät niin mummoltasi.  Inhosin sitä.

Jos saisin yhden hetken nyt, seisoisin järven laiturilla ja kaikki olisi hiljaista.  Olisi aamu ja taivas olisi pimeä ja hämärä.  Järvi olisi puiden ympäröimä.  Ottaisin päältäni pois villapuseron ja farkut ja sukeltaisin suoraan järveen, koska ei vieläkään ole pakkasta.  Järvi näyttäisi siltä kuin sen pinta olisi tehty tuhansista peilinpalasista.  Pinnan yltä näkyisi peilikuva selvästi, mutta näkyisi vain palasina, ei kokonaisena.

Osa kolme

Ajattelemieni hyvien juttujen joukossa:  Helene Schjerfbeckin teokset, trampoliinihyppy, punainen huulipuna joka tarttuu joskus hampaisiin.

Osa neljä

Tänään mietin myös yksittäistapauksien nousemista yleisemmälle tasolle.  Niin kuin puhuisi Ruotsissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, mutta ei tarkoittaisi vain Miehet jotka vihaavat naisia -kirjaa, vaan jotakin suurempaa.  Tuo kuulostaa oikeasti nerokkaalta. Muttei ole oma ideani, luin siitä vain.

Osa viisi

Joskus mietin, miksi nautin niin paljon omasta seurasta enkä tarpeeksi muiden.  Ehkä tätä ei kannata kirjoittaa, ehkä tämä kertoo liikaa.

Kun päässä pyörii kaksi kieltä, ne kilpailevat liikaa.  Jokin mehevä sana vetää yhteen suuntaan; sana on yhtä hyvä kuin ensimmäinen puraisu omenaan.  Sitten ajattelee toista sanaa toiseksi kieleksi ja se on niin ihana että tekee mieli kirjoittaa tätä kieltä.  Ne painivat ja ei ole loppua.  Ja sitten tulee mieleen tuo ruotsinkielinen Säkert! laulu joka menee näin, kan du inte vara tyst nu? ja sitten ajattelee, tyst, voi kun rakastan tuota sanaa, kirjoittaisin mielelläni senkin ylös.

Things I thought today

Part One

It is cold today, unseasonably, even.  I wonder if it will snow again.  A second time.  Maybe it could stick to the ground this time, too. I wish I would put more effort into learning Swedish.  Will the newspaper be too depressing to read?

If I did sit at the table with the newspaper, it would be a small and quiet moment, the ones we love so much, the kind we're supposed to embrace.  Would that moment happen again?  No, how could that be?  No one moment could ever be exactly the same as the next. If, though, that moment were to happen even once, there might be a cup of tea and there might be bread and jam.  That jam from France, the name of which I still cannot pronounce, the kind with pretty cursive on the label and a gingham lid.  And it would have to be fig jam.

Part Two

Coffee might also be good today, maybe a walk after that to shake off the caffeine.  It's as if I'm becoming my grandma.  People used to say all the time that I look so much like her, and I used to hate that.

If I could chose a moment to have once and now, I would be standing on a dock at a lake and everything would be quiet.  It would be morning and the sky would be dark and hazy.  Only trees would surround.  I would take off the sweater and jeans I wear and I would dive straight into the lake, because nothing is frozen yet.  The lake would look like it has thousands of mirrors floating on its surface. From above the surface, you would be able to see your reflection clearly, but only in pieces, never a whole.

Part Three

Amongst good things I can think of now:  Helene Schjerfbeck's works, jumping on a trampoline, red lipstick that sometimes sticks to your teeth.

Part Four

Today, I also think about raising a single event to a common level.  Like speaking out about violence against women in Sweden and not just meaning The Girl with the Dragon Tattoo, but something broader than that. That it does really sound genius.  It's not my idea, though, I've only just recently read about it.

Part Five

Sometimes I wonder why I enjoy just my own company so much and why I enjoy no one else's enough.  Maybe I shouldn't write that, maybe that says too much.

When there are two languages bouncing around in your head, they compete too much.  One pulls you in one direction with a luscious word, one that is as good as the first bite into an apple, and then you think of a word in the other language, and it's so wonderful that you may write in that language now.  They wrestle and there seems to be no end.  And then you think of that Säkert! song in Swedish that goes like kan du inte vara tyst nu? and you think, tyst, I just love that word, I wish I could put that in, too.

22.10.2012

vaihdetaanko?



Hei sinä Suomessa asuva ihminen, tämä suomalaisista kirjoista tykkäävä kirjatoukka tarvitsee jotain uutta luettavaa!  Ainoa ongelma on, että tämä kirjojen rakastaja asuu paikassa, josta ei voi ostaa suomalaisia eikä suomenkielisiä kirjoja.

Haluaisitko tehdä vaihtarit minun kanssa?  Konsepti on sellainen, että lähettäisit minulle yhden suomalaisen kirjan (tai pari kirjaa, määrällä ei ole väliä) ja minä lähettäisin sinulle mitä tahansa, teetä, kirjoja, vihkoja, jonkin amerikkalaisen tuotteen, ihan mikä vaan käy. Jos kiinnostaa, laita vaikka kommentti tänne tai kirjoita sähköpostiviesti.  Olisin todella kiitollinen joistakin kirjoista!  Kirja voikin muuten olla käytetty, minä kun tykkään käytetyistä eniten!

Kivaa uutta viikkoa ihmiset!

P.S. Kivoja lainauksia Nuuskamuikkuselta

20.10.2012

of this and of so much more




Minusta tuntuu siltä, että syksy tuo mukanaan niin paljon hyviä asioita.  Syksy haluaa, että kynttilöitä sytytään, että eri keittoja keitetään, ja että talvivihanneksistakin nautitaan.  Nyt tekee mieli sitä quichea, joka kuulosti liian paljolta ja paksulta viime heinäkuussa. Mielessä pyöriviin aiheisiin kuuluu muun muassa villasukat ja teepussit.  Syksy antaa löytää lohdutuksen ja jopa onnellisuuden kaihoisasta mielenlaadusta.  Se on nyt tässä, eikä se mene poiskaan.  Niin lempeää syksyn oma lohdutus on.

Fall, it seems, is good for so many things.  It encourages us to light candles, to make soups, and to embrace winter vegetables. The quiche that you thought sounded too heavy last July sounds perfect right about now.  Among the subjects swirling in your mind are wool socks and bags of tea.  Fall lets you find comfort, even a certain happiness, from a wistful mentality.  It is here, nor will it go anywhere.  

18.10.2012

best



Syksy on kyllä ilman kahta kysymystäkään paras vuodenaika.  Kävelin tänään katuja pitkin veljeni kanssa.  Minulla oli Salakauppa laukku mukana ja tietenkin myös kamera.

Fall is definitely the best season, at least to me.  Today I walked along the streets of downtown Missoula with my brother.  I had my Salakauppa bag with me and of course also my camera.

17.10.2012

recently, lately



Just a couple of photos.  Some of my old ballet slippers and apple cardamom muffins a la Suvi sur le vif, see the recipe in Finnish here.

What are you listening to this fall?  Here is my fall playlist. You can find it on Spotify here as well:

Do You Remember - Ane Brun
The Words of the Revelator - Bryan John Appleby
Hold On When You Get Love and Let Go When You Give It - Stars
Wild - Beach House
Green Gloves - The National
Other People - Beach House
Holocene - Bon Iver
Honey Jars - Bryan John Appleby
The House Always Wins - The Clientele

14.10.2012

paul hazel



Paul Hazel was born in 1897.  His sister was Lillian, and Lillian was my great grandmother.  Paul never married or had any children. My own grandma gave me these pictures of him and I couldn't help but share.  Isn't the last one beautiful?  There were many articles published on Paul; people found his personality magnetic.  Here are some pictures of him from the 70's.

I've been playing piano and singing a lot lately and it makes me so happy.  I will hopefully come back here soon with a recipe to share.

1.10.2012

kun mulla on viidennet häät, vieraat ei jaksa lässyttää



Minulla on ollut synttärit ja olen täyttänyt kaksikymmentä vuotta.  En ole enää teini-ikäinen, ja pitää myöntää, että tuntuu hieman oudolta.  Minne tunnit, päivät, lapsuus katosivatkaan?  Täällä on ollut totta kai muitakin tapahtumia.  Ollaan menty häihin ja tietysti juhlittu kunnolla.  On ollut hääkakkua, synttärikakkua, tanssimista, kuohuviiniä, ja muita pieniä kivoja.

Ja missähän syksy on?  Täällä on vielä ihan kesäistä ja savuista; jotkut eivät uskalla mennä ulos, sillä savu haisee niin hirveältä. Me kaikki täällä Missoulassa kaivataan savuttomia, kirkkaita, ja selkeitä päiviä.  Kunhan olisi.  Minulla on jo ikävä suomalaista sadevettä sekä kultaisia päiviä ja värikkäitä lehtiä.  Kaipaan myös suomen puhumista.

Luen Sofi Oksasen Stalinin lehmiä.  Riikka Pulkkisen Totta oli hyvä ja voin suositella.

(En muuten tiedä, tykkäänkö tästä uudesta ulkonäöstä.  Näyttääkö hyvältä vai oliko se vanha parempi?)

Weddings, birthdays, smoke from forest fires, and hot days are what has been happening around here lately.  And there is more to come.